lauantai 19. lokakuuta 2013

Osa 7: Totuudet julki

Tämä osa on nyt hieman lyhyempi aikaisempiin verrattuna, mutta sisältöä tässä on aika paljon. Seuraavat osat tulevat olemaan jälleen täyspitkiä!

-------------------------


Eloisen synnytys oli mennyt hyvin, ja sairaalasta kotiintuomisina oli potra poika, joka sai nimekseen Howie (mä sit rakastan näitä ihan ihmeellisiä nimiä :D).


Howie ei vielä näyttänyt mitenkään ihmeellisen poikkeavalta, joten Thor ei aavistanut mitään. Hän oli vain onnellinen, että oli vihdoin saanut pojan. Nyt olisi joku, jonka kanssa lähteä kalaan, katsoa urheilua tai räpeltää autojen kanssa!


Gianna pyörähti lapseksi pian Howien syntymän jälkeen. Myös hänestä tuli paljon äitinsä näköinen, eli oikein kaunis lapsi :)


 Tytöille sisustettiinkin yhteinen huone, väriteemana mikäs muukaan kuin pinkki.


Eloise ei vieläkään uskaltanut kertoa Thorille totuutta. Hän alkoi kuitenkin päivä päivältä nähdä Howiessa enemmän ja enemmän Derekin piirteitä. Pitäisikö hänen kertoa Derekille että tällä oli poika? Eloise ei tosin halunut olla enää missään yhteydessä Derekiin.


Molemmilla tytöillä oli hyvä suhde isäänsä. Gianna juttelikin paljon juuri Thorille, kun Eloise tuntui olevan koko ajan omissa maailmoissaan.


Gianna tykkäsi nukahtaa vanhempiensa sänkyyn, josta Thor sitten kantoi hänet nukkumaan omaan huoneeseensa. Thor kertoi myös usein jännittäviä iltasatuja. "Ja sitten prinsessa ja prinssi elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Sen pituinen se.". Jokainen vähänkin hyvä iltasatu loppuu noin :D


Freya oli tytöistä hieman hiljaisempi ja omaan rauhaansa vetäytyvä. Freya oli huomannut äitinsä oudon käytöksen, mutta ei uskaltanut sanoa mitään.


Siskokset olivat myös keskenään oikein hyviä ystäviä, vaikka Giannan mielestä Freya oli välillä vähän tylsä tosikko.


Freya ei lopettanut murehtimista äidistään. Hän yritti kysyä Giannalta, oliko tämä huomannut äidin käyttäytymisessä mitään outoa, mutta Giannan mielestä Freya murehti ihan turhia.


Syksy oli jo pitkällä, ja puut olivat miltei paljaita. Näyttää tosin siltä, että puusta on tippunut muutakin, kuin lehtiä?


Freya oli ulkona Eloisen kanssa haravoimassa lehtiä, ja tietenkin huomasi rohkean ja ystävällisen pikkujyrsijän. Freya nappasi oravan syliinsä ja juoksi äidinsä luokse.


"Äiti, äiti, mä löysin oravan, saanks mä pitää sen pliis, pliis, PLIIS?!?". Tän keskustelun on varmaan jokainen lapsi käyny joskus vanhempiensa kanssa, milloin koiranpennusta, milloin koppakuoriaisesta tai etanasta.


"Kuules nuorineiti, meille ei mitään tuholaisia tuoda! Sitä paitsi, se orava kuuluu luontoon.". Kuulostaako edelleen tutulta?


Hieman pettyneenä, mutta asian kuitenkin ymmärtäneenä Freya kävi päästämässä oravan takaisin puunjuureen.


Vielä samana iltana Eloise pyörähti aikuiseksi. Hiustyylikin näytti vaihtuvan, ihan noin lennossa. Se muutettiin kuitenkin aika pian takaisin.


Thor oli ihan haltioitunut "pojastaan", eikä malttanut poistua kehdon ääreltä hetkeksikään!


Eloise tunsi suurta iloa, mutta samalla suurta ahdistusta, katsoessaan poikaansa. Olisiko abortti sittenkin ollut oikea ratkaisu? Hän olisi pelastanut liittonsa, mutta menettänyt lapsensa? Ei, ei, kyllä tämä oli se ainoa oikea ratkaisu.


Eloise huokaisi syvään. Hän ei meinannut edes pystyä katsomaan itseään peilistä. Kokoa itsesi, nainen!


Thor pyrki viettämään myös aikaa tyttäriensä kanssa, koska Eloise oli viime aikoina ollut aika saamaton. Freyaa ei tosin näytä pahemmin logiikkakirja kiinnostavan...


Howie kasvoi taaperoksi aivan liian aikaisin. Hän peri kuin perikin isänsä tummat hiukset ja hieman päivettyneemmän ihonvärin. 'No niin, se on nyt totuuden hetki', Eloise mietti katsoen vakavana poikaansa.


Kun Thor tuli töistä, Eloise juoksi itkuisena häntä eteiseen vastaan. "Thor, minä...", Eloise aloitti, "... olen pettänyt sinua! Howie ei ole sinun poikasi...".


"Mitä IHMETTÄ?!", Thor raivosi, kun Eloise oli saanut selitettyä hänelle koko kuvion. Eloise yritti lepytellä häntä, mutta Thorin korvista nousi jo savu.


"Kuinka sinä saatoi?! Tämä on kyllä nyt tässä, me lähdemme tyttöjen kanssa, pidä sinä talo ja äpäräsi!!", Thor huusi niin että räkä lensi.


Thor ryntäsi tyttöjen huoneeseen, jossa Freya oli päiväunilla ja Gianna teki läksyjä.


Tytöt olivat tietenkin kuulleet vanhempiensa riidan, eivätkä uskaltaneet sanoa mitään siihen, kun Thor ilmoitti, että nyt pakkaatte kaikki tärkeimmät tavarat ja sitten tulette autoon.


Eloise ryntäsi Thorin perään ja yritti puhua tätä ympäri, mutta turhaa. "Pysy kaukana!!", Thor raivosi kurkku suorana, vihaa puhkuen.


En kyllä tiedä, mistä Thor repäisi tollasen citymaasturin, koska ei taloudelle ollut mitään autoa koskaan ostettu. Taksikin kun on ilmainen... Thor on mysteerimiäs :D Taikoo autoja tyhjästä.


"Mihin me mennään?", Gianna kysyi varovasti isältään. Thor ei kuitenkaan vastannut. Freya istui hiljaa takapenkillä, eikä uskaltanut sanoa mitään.

-------------------------

Tämmöstä draamantäytteistä tällä kertaa. Seuraavassa osassa nähdään tuleeko Thor tyttöjen kanssa takaisin, miten Eloise ja Howie pärjää kahdestaan, miltä Howie näyttää isompana, saako Howie tietää oikeaa isäänsä tai saako Derek tietää, että hänellä on lapsi jne jne... :)

perjantai 11. lokakuuta 2013

Osa 6: Valheiden verkko

Tän osan kuvat mulla on olleet jo valmiina vaikka kuinka kauan, en ole vaan jaksanut kirjoittaa tarinaa... No, mutta nyt on kuudes osa kuitenkin paketissa, nauttikaa!
-------------------------



Oli kaunis syksyinen aamu, kun Eloise astui ulos bussista yliopistolla. Hän oli sopinut tapaavansa salaisen ihailijansa kimppakämpän edessä...


Eipä aikaakaan, kun häntä tuli tervehtimään komea, tummatukkainen mies, joka esittäytyi Derekiksi. Eloise huokasi helpotuksesta: olisihan salainen ihailija voinut olla vanha, lihava perverssi, joten näin oli hyvä. Oikein hyvä.


He juttelivat hetken, ja Eloisesta tuntui, kuin hän olisi tuntenut Derekin koko ikänsä. Tietty sillä saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa, että he olivat vaihdelleet sähköposteja ja tekstiviestejä jo jonkin tovin...


Lopulta Eloise ei pystynyt enää hillitsemään itseään, vaan iski kaikki kortit pöytään. Derek tietenkin vastasi intohimoiseen suudelmaan.


Seuraavan päivän tunnit menivät niin kovin hitaasti. Eloise ei tahtonut pysyä hereillä, varsinkin kun käsiteltiin niinkin mielenkiintoista aihetta, kuin tikku-ukon anatomiaa.


Väsymyksellä saattoi toki olla toinenkin syy ja... niin.


Kämppikset ottivat aika rennosti Eloisen ja Derekin suhteen, vaikka he tuppasivatkin pysyttelemään poissa niistä huoneista joissa Eloise ja Derek olivat. Näillä kahdella oli tapana saada vessan pesustakin romanttista.


Päivät menivät tukalan hitaasti, ja Eloisesta tuntui, ettei hänen opintonsa oikein edenneet. Kiviseinän luonnostelu kävi pidemmän päälle tylsäksi, varsinkin kun huomasi, että seinän kivet toistivat tiettyä kaavaa.


Aina löytyi kuitenkin jotain viihdykettä päivään, ja toiset väänsivät sitä vaikka rautalangasta. Jos olet koulukiusaaja, niin kyllä tekemistä riittää jos vain löydät henkilön, jolla on vaikka väärin solmitut kengännauhat. Tällaiselle yhteiskunnan hylkiölle kun heität pari herjaa, niin johan tekemistä syntyy ja päivä paranee.


Tässä tyypissä oli kyllä jotain muuta erikoista kuin kengännauhat... Vaikka olisit kuinka kummallinen, kiusaaminen ei silti ole oikein!


Ah, Eloise! Maailmanparantaja, piti sitten pysäyttää se pillittävä, pois juokseva friikki ja lohduttaa! No jos nyt tän kerran. Tai onhan se ihan söpön näköinen... Okei, tosi söpön näköinen. Tai siis, kuka nyt ei sudenpennuista tykkäisi?


Seuraavana päivänä olikin loppukokeet ja kotiinlähdön aika. Opinnot yliopistolla olivat menneet yhdessä hujauksessa, ja lähtö oli haikea. Saatuaan huoneensa siistittyä, Eloisen kännykkä soi. Siellä oli Derek. Eloise ei ollut uskoa korviaan, kun mies sanoi pistävänsä heidän suhteensa poikki: "Tämä oli kivaa, niin kauan kuin sitä kesti". Eloise oli liian rakastunut Derekiin ollakseen tälle vihainen. Hän laski kännykän kyynelten tulvahtaessa silmiinsä, ja vilkutti yliopistolle hyvästit.


Oma koti kullan kallis! Kotiin päästyään Eloise päätti tehdä jotain, että unohtaisi Derekin. Paras idea siihen hätään oli turvautua yliopistolla tömättyyn ihmissuteen, joka sattumalta asui samassa kaupungissa kuin Eloise. Thoriksi esittäytynyt mies näytti oikein muikealta ilman teräviä hampaita ja pitkiä kynsiä.


Eloise vuodatti kaikki tapahtumat Thorille, joka Eloisen yllätykseksi kuunteli tarkasti.


Pian keskustelu karkasi kuitenkin ihan toisiin sfääreihin.


Jota jatkettiin lopulta makuuhuoneen puolella.


Viikot vierähtivät, ja Eloisesta tuntui, että tämän miehen vierellä hän halusi viettää koko loppuelämänsä. Niinpä hän teki rohkeimman vetonsa ikinä ja kosi Thoria. Thor vastoi myöntävästi, ja...


... pienet häät vietettiin vielä samana iltana.


Avioelämä maistui Eloiselle. Ei tarvinnut tehdä kaikkea yksin ja aina oli seuraa.


Ja kukapa valittaisi tämännäköisestä seurasta? Tosin onhan siinä huonotkin puolensa, kun aviopuoliso on puoliksi piski. Sehän tiedetään, että miehet ovat enemmän tai vähemmän sikoja, mutta sinne vielä ripaus rakkia ja on niin sakea soppa syntynyt, ettei sitä yhdellä sanalla kuvata.


Pian naimisiinmenon jälkeen Eloise alkoi kärsiä aamupahoinvoinnista...


Ja kuinkas ollakaan, eräänä päivänä töistä päästyään Eloise tunsi vatsansa kiertävän: hän oli raskaana!


Thor oli yrittänyt etsiä tuloksetta töitä aina yhteenmuuton jälkeen, ja saikin sitä lopulta poliisilaitokselta! Ihan hyvä, sillä perhe tulee pian kasvamaan ainakin yhdellä jäsenellä.


Thor ottikin uutiset vastaan hyvin. Eloisea oli hieman jännittänyt se, onko Thor valmis isäksi, mutta hänen epäilyksensä katosivat Thorin iloitessa raskaudesta. Nyt vaan sormet ristiin, ettei talo ole kohta täynnä koiranpentuja...


Siitä puheenollen, Eloise alkoi hieman epäilyttää miten he yhdistäisivät Thorin... tilan ja perhe-elämän. Niinpä hän päätti pyytä Thoria luopumaan voimistaan, hänen ja syntymättömän lapsen vuoksi.


Vaimonsa pyynnön kuultua Thor riensi vielä samana yönä ostamaan itselleen seerumia, joka muuttaisi hänet takaisin ihmiseksi.


Eloise oli tyytyväinen: hänellä oli ihana mies (joka oli vieläpä nyt lähes täysin ihminen) ja pian lapsi tulossa. Eloise jäi aika pian pois töistä äitiyslomalle, keskittyäkseen vain omaan ja vatsa-asukin hyvinvointiin.


Thorin tehdessä pitkiä työpäiviä, Eloisella oli välillä yksin kotona tylsää. Niinpä hän päätti viihdyttää alati kasvavaa vatsaansa.


Eloise kiinnostui uudestaan maalaamisesta, ja viettikin monta tuntia päivässä maalaustelineen äärellä.


Ei siis ollut varmaan mikään yllätys, että synnytys käynnistyi hänen maalatessaan maisemaa.


Eloise soitti äkkiä itselleen taksin, ja lähti kohti sairaalaa. Hän soitti matkalla Thorille, joka lupasi rientää vaimonsa tueksi niin pian kuin suinkin ehtisi.


Iltaan mennessä Eloise käveli ulos sairaalasta väsyneenä, mutta onnellisena uusi  perheenjäsen käsivärsillään. Tyttölapsi sai nimekseen Freya.


Eloise ja Thor päättivät laittaa koko talon uusiksi säästämillään rahoilla lapsen johdosta. Taloon rakennettiin iso olohuone ja keittiö, kolme makuuhuonetta sekä iso terassi.


Ensimmäinen yö uudessa kodissa olikin ikimuistoinen...


Päivisin, kun kotityöt oli tehty ja Freya oli päiväunilla, Eloiselle jäi luppoaikaa, joten hän päätti viimeistellä aloittamaansa maalausta.


Hän halusi kuitenkin viettää myös mahdollisimman paljon aikaa esikoisensa kanssa, ja olikin Freyan kanssa aina kun tyttö oli hereillä.


Iltaisin ja öisin myös Thor nautti tyttärensä seurasta, ja hän nousikin ruokkimaan kirkuvaa kääröä keskellä yötä ilman mukinoita.


Eloise alkoi jälleen kärsiä aamupahoinvoinnista. Ei kai vaan...?


Freya kasvoi taaperoksi, ja häntä muistettiin ihmeellisellä lelulla. Freyasta tuli kuin ilmetty äitinsä: hiusten ja silmien väri on täysin sama kuin Eloisella, ja piirteetkin hyvin pitkälle hänen!


Eloisen toisen raskausajan kuvat ovat kadonneet mystisesti kuin pieru saharaan, mutta eipä tuossa ajassa mitään ihmeellistä päässyt kyllä tapahtumaan. Joka tapauksessa, tällä kertaa synnytys käynnistyi aamutuimaan, ja jälleen riennettiin pää kolmantena jalkana sairaalaan.


Ja ulos astuttiin Gianna niminen tytär sylissä!


Thor tuli vasta myöhempään illalla kotiin, hän kun ei ollut päässyt töistä sairaalaan. Thor oli iloissaan toisesta tyttölapsesta, vaikka hän salaisesti hieman toivoi poikaa. Mutta ei se häntä niin haitannut, kunhan lapsi ja äiti oli kunnossa ja terveitä.


Päivät lähtivät rullaamaan aika normaaliin tahtiin, Eloisen ollessa äitiyslomalla kotona ja Thorin tehdessä pitkää päivää poliisiasemalla. Thor ei ehtinyt töiltään korjata rikki menneitä kodinkoneita, joten Eloise turvautui korjaajaan aina kun joku paikka poksahti.


Tyttöjen ollessa päiväunilla, Eloiselle jäi hetki aikaa vain istua ja rentoutua. Hän tapasi avata makuuhuoneen säleovet ja päästää lämmintä kesäilmaa huoneeseen, samalla kuunnellen lintujen laulua ja tuulen huminaa.


Aika lensi kuin siivillä, ja pian Gianna kasvoikin taaperoksi! Hän ei tosin ollut kovin iloinen asiasta...


Eloise oli kuitenkin lohduttamassa ja kertomassa, että kaikki tulee olemaan paljon kivempaa nyt, kun Gianna on iso tyttö.


Thorin tullessa kotiin taas iltamyöhään, hän oli missannut kuopuksensa syntymäpäivät. Tavallaan Thoria harmitti, mutta jonkun oli tienattava rahat elämiseen, joten valitukselle ei ollut varaa.


Eloiseakin harmitti, sillä hän olisi halunnut nähdä miestänsä useammin. Thorin tullessa väsyneenä illalla kotiin, hän vain lösähti sängylle ja nukahti. Lisäksi kahden taaperoikäisen hoito ei ollut tehtävissä yhdellä kädellä, vaan molemmat tytöt vaativat paljon huomiota ja aikaa. Eloisen huomiota ja aikaa.


Eräänä päivänä Eloise sai mielenkiintoisen puhelun. Langan toisessa päässä oli nimittäin Eloisen vanha tuttu Derek, joka halusi tavata ja jutella. Eloise kieltäytyi, sillä hän ei halunnut olla miehen kanssa enää missään tekemisissä.


Puhelu jäi kuitenkin mietityttämään Eloisea, eikä hän saanut Derekiä mielestään moneen päivään.


Sitten, yhtenä aamuna kun Thor oli lähtenyt jo töihin ja Eloise oli sängyssään lukemassa kirjaa, avoimesta makuuhuoneen ovesta paikalle pölähti, kukas muukaan kuin Derek. Eloise oli hetken hämillään ja ehkä hieman raivoissaankin, mutta kun Derek halusi selittää aikaisempaa käytöstään ja pyytää anteeksi niin Eloise rauhoittui.


Derek kertoi, että hänellä oli vielä tunteita Eloisea kohtaan, joiden olemassa olon hän oli tajunnut vasta sen jälkeen, kun hänen edellinen, neljä vuotta kestänyt, suhteensa oli päättynyt viime viikolla. Eloise ei tiennyt miten reagoida tähän, ja ennen kuin hän edes ennätti, Derek oli vetänyt naisen syleilyynsä.


Muhinointi päättyikin petipuuhiin. Jälkeenpäin Eloise tuli kuitenkin järkiinsä, passitti Derekin matkoihinsa, uhkasi soittaa poliisille jos mies vielä näyttäysi täällä naamaansa ja alkoi miettimään mitä sanoisin Thorille. Tällainen syrjähyppy ei todellakaan ollut Eloisen tapaista!


Thorin tultua kotiin Eloise ryntäsi häntä vastaan. Suunnitelmana oli kertoa Thorille heti mitä oli tapahtunut, mutta sanat vain hukkuivat jonnekin heidän suudelmansa sekaan. Mitä jos hän ei kertoisikaan, niin ehkä Thor ei saisi koskaan tietää?


Thor ei tietenkään aavistanut mitään, ja Eloise oli jo sitä mieltä, että tällä tästä päästiin.


Illat alkoivat pikkuhiljaa pimentyä, sade lisääntyi ja lehdet kellastuivat - syksy oli tulossa. Elämä jatkui aika normaalisti: mitä Eloisella oli aina välillä pieniä omatunnontuskia, mutta ne unohtuivat nopeasti arkeen.


Kunnes eräänä aamuna Eloise ryntäsi pää kolmantena jalkana ulos oksentamaan. Aluksi hän ajatteli, että hän oli syönyt jotain pilaantunutta. Sitten hän tajusi, että hän oli todennäköisesti taas raskaana. Sekunnin murto-osan Eloise ehti olla iloinen, kunnes häneen iski, että lapsi on Derekin! Eivät hän he olleet Thorin kanssa edes katsoneet makuuhuoneen suuntaan moneen kuukauteen!


Raskaus varmistui, ja Eloise ei tiennyt, mitä sanoisi Thorille. Ehkä tämä ei tajuaisi mitään? Olihan vatsa vielä pieni, ja ei Thor varmastikaan pitänyt kirjaa siitä, milloin viimeksi he testasivat sängyn juositusta. Eihän?


Syksy oli jo pitkällä, puut tiputtivat lehtiä, mutta aurinko paistoi aina silloin tällöin. Raskaus alkoi vaivaamaan Eloisea päivä päivältä enemmän, ja hän pohti päänsä puhki, mitä hän sanoisi Thorille ja perheelleen.


Syksyn myötä Freya kasvoi lapseksi ja aloitti koulun. Tämä helpotti Eloisea huomattavasti, sillä nyt talossa ei ollut kuin yksi taapero - ja Freyakin saattoi auttaa Eloisea Giannan hoidossa. Eloisen vatsa alkoi olla jo niissä mitoissa, ettei sitä pistetty enää pipareiden piikkiin.


Yhtenä viikonloppuaamuna Eloise passittikin Freyan ulos leikkimään ja päätti ottaa ja kertoa Thorille kaiken.


Jotenkin sanat jäivät kuitenkin Eloisen kurkkuun, eikä hän saanut sanotuksi muuta, kuin että hän oli raskaana. Thor oli tästä tietenkin todella innoissaan! Kolmas lapsi, mitä jos se olisikin vihdoin poika? Thorin mielestä oli aika saada lisää testosteronia taloon.


Eloise kuitenkin hymyili puoliväkisin. Mitä tapahtuisi, jos lapsella olisikin selviä Derekin piirteitä? Mitä hän sanoisi Thorille synnytyssalissa, jos sieltä putkahtaisikin täysin erinäköinen lapsi, kuin mitä he kaksi voisivat ikinä saada?


Eloise ei saanut unta. Hän halusi niin kovasti kertoa Thorille totuuden, mutta samalla hän ei pystynyt. Thor taas oli huolissaan vaimostaan, joka ei nukkunut ja muutenkin oli käyttäytynyt viimeaikoina omituisesti.


Eloisen raskaus alkoi olla loppusuoralla, ja eräs kaunis aamupäivä hän tunsi vihlovan kivun alavatsassaan... Se tiesi sairaalaan lähtöä. Eloisesta tuntui, että nyt jos koskaan oli korkea aika keksiä hyvä selitys Thorille.

-------------------------

Seuraavassa jaksossa selviääkin, minkämoinen mukula sieltä maailmaan putkahtaa, saako Thor tietää kuka on lapsen oikea isä ja mitä sitten tapahtuu?