perjantai 19. heinäkuuta 2013

Osa 5: Iloja ja suruja

... Mutta suurimmaksi osaksi suruja :D Osia tulee nyt tiuhaan tahtiin, olen nimittäin pelannut LC:tä aika pitkälle. Sain tänään uudelleen asennettua kaikki pelit, kun menin sössimään päivityksen ja latasin uuden lisäosan, eli paratiisisaaren. Nyt pitäisi (toivottavasti) pyöriä peli vähän siistimmin, vaikka simit heittävätkin jatkuvasti kaikkia bugeja. Simejä saa olla resetoimassa tuon tuostakin, mutta niin kauan kaikki hyvin kunhan ei peli kaadu!

-------------------------


Tunne oli niin outo, että Brodie päätti pistää juoksuksi. Hän ryntäsi sisään yrittäen samalla katsoa taakseen, seurasiko kukaan häntä.


Vasta sisällä hän rauhoittui. Brodie selvitti päänsä, ja tuli siihen tulokseen, että hän alkoi olla todella väsynyt. Ehkä hän vain kaipaisi lepoa?


Uni tuli hieman huonosti, sillä viimeaikojen tapahtumat pyörivät Brodien päässä hurrikaanin lailla. Sitten kun hän sai unen päästä kiinni, hän nukkuikin kuin tukki aina seuraavaan aamuun.


Seuraava päivä olikin pelottelupäivä, ja näin ollen kaikilla oli vapaata. Perhe kertoili yhdessä vuorotellen kauhutarinoita.


Chad on ihan "hui herranjumala!", ku Damon on silleen et "eihän tässä tarinassa oo mitään kauheeta" :D


"Naps! Miehen pää vieri alas hänen hartioiltaan, kun ratsumies sivalsi miekallaan!". Tässä vaiheessa pitäisi olla jo kaikilla pissat housuissa.


"Päätön ratsastaja vaanii vielä tänäkin päivänä metsän pimeillä poluilla...". Kerrassaan mahtava tarina Brodie, kerrassaan mahtava. Eloise nukkuu nyt varmaan valot päällä koko loppuikänsä, kiitos siitä.


Loppuilta katsottiinkin sitten yhdessä Selviytyjiä. Eloisekin näytti hyvin palautuneen.


Aamulla Eloise kasvoi teiniksi. Hänestä tuli kuvan kaunis. En malta odottaa nähdä, miltä hän näyttää nuorena aikuisena!


Ensimmäisenä tekonaan teininä, Eloise päätti polttaa ruuan pohjaan ja sytyttää hellan tuleen.


Kauhun huutoihin herännyt Brodien juoksi alakertaan, ja soitti hätänumeroon huomattuaan, että liekit nuolivat lähes puolta heidän keittiöstään.


Urheana Brodie syöksyi sammuttamaan liekkejä, sytyttäen vain itsensä tuleen. Talouden nimenä mulla on muuten "Hölmöläiset", se kuvaakin paremmin kuin hyvin Andrewsien perhettä :D


Palomiehen saavuttua palo saatiin sammumaan nopeasti. Jos olisi mennyt vähän kauemmin, niin Brodie parka olisi tullut tuhkattua ihan ennen aikojaan!


Jälkeenpäin Brodie ja Aida eivät voineet muuta kuin nauraa tapahtumalle. Tai sitten Aida nauraa Brodielle, ja Brodie nauraa, koska Aidakin nauraa. Mene ja tiedä.


Chad antamassa Brodielle neuvoa, kuinka on parempi olla elävä pelkuri kuin kuollut sankari. Taitaa kyllä kaikua kuuroille korville.


Aika meni nopeasti, ja pian tulikin Brodien aika valmistua. Hän olisi nyt nuori aikuinen, ja olisi aika päättää, mitä hän haluaa elämältään.


Eloisea ei olisi voinut vähempää kiinnostaa Brodien valmistuminen, sillä hän oli tekstaillut koko tapahtuman ajan. Eloise oli alkanut saamaan viestejä salaiselta ihailijaltaan, ja suurin osa hänen vaapa-ajasta meni tekstaillessa hänelle tai tietokoneella chatatessa.


Brodien valmistujaistodistus, ja palkinto: tuleva kotinsa polttaja. Valoisa tulevaisuus siis edessä.


Pian Brodien valmistujaisien jälkeen Colby päätti myös pyörähtää aikuiseksi.


Colby alkoi heti etsimään itselleen omaa asuntoa poikien huoneeseen hankitulla halvalla tietokoneella. Ei mennyt kauaa, kun hän löysi sopivan asunnon, ja jätti hyvästit lapsuuden kodilleen.


Talvi teki jo tuloaan Starlight Shoresiin, mutta se ei estänyt Damonia taiteilemasta ulkona.


Brodie oli saanut töitä, ja hän janosi ylennystä. Ylennyksen saadakseen hänen oli kuitenkin kehitettävä karismaansa, ja hän viettikin iltaisin pitkiä aikoja vessan peilin edessä peilikuvalleen höpisten.


Eloisen tullessa teini-ikään ja Colbyn muutettua pois kotoa, Eloise ei saanut enää niin hyvin nukuttua omassa sängyssään, joten hän usein kömpi yöksi äitinsä viereen.


Se tarkoittikin sitä, että Chadin joutui nukkua sohvalla. Chadiä se ei kuitenkaan suuremmin haitannut, hän nukkui missä vain.


Lunta tuli monta päivää putkeen, ja lumihiutalepäivä lähestyi. Kaikki perheestä jäivät pikkuhiljaa lomalle, ensin teinit ja sitten Brodie ja Aida.


Hieman ennen aattoa Damon otti ja kasvoi nuoreksi aikuiseksi. Hän muuttikin omilleen vielä samana päivänä.


Lumihiutalepäivän aatto saapui nopeasti, ja sitä juhlittiin ihan perheen kesken. Keittiötä oli uudistettu, mm. uusi jääkaappi, hella ja ruokailuryhmä. Nyt ruokapöytään mahtuisi vihdoin koko perhe! Aida oli kokannut upean juhla-aterian, ja se näytti uppoavan kaikille.


Seuraavana päivänä Eloise viettikin syntymäpäiviään. Hänestä tuli niin henkeäsalpaavan kaunis ja hurmaava, että päätin hänen perivän suvun.


Valmistujaiset olivat viikonloppuna. Eloise! Namupala kello yhdeksässä! ELOISE?! No ainakin Aida tietää varteenotettavan aviomiesehdokkaan, kun sellaisen näkee...


Eloisella oli kuitenkin muut asiat mielessä. Hän chattaili tuntemattoman ihailijansa kanssa päivittäin, saamatta kuitenkaan selville miehen henkilöllisyyttä.


Eloise jatkoi myös ruuanlaittotaidon kehittämistä, onneksi sytyttämättä enää hellaa tuleen.


Ruuanlaittoon hullaantuneena Eloise päätti hakea töitä paikallisesta ravintolasta. Kuin ihmeen kaupalla hänet palkattiin!


Eloise päätti kokeilla kynsiään myös taiteilijana. Raesade onkin varsin inspiroiva sää maalata.


Aida sen sijaan oli hieman alakuloinen, vaikka olikin iloinen ja ylpeä lapsistaan. Hän tiesi, että hänen aikansa oli lopussa, eikä hänellä olisi aikaa toteuttaa unelmaansa viiden lapsen kasvattamisesta.


Aidan ennuste kävi toteen, ja pian, eräänä iltana suihkusta tultuaan, hän alkoi tuntea outoa kihelmöintiä... Pian sen jälkeen viikatemies tulikin vierailulle.


Eloise otti raskaasti äitinsä poistumisen.


Kaikista raskaiten sen otti kuitenkin Chad, jolle Brodie kertoi Aida poismenosta.


Järkytyksestä tolaltaan vielä samana iltana Chadkin nukkui pois :(


Vanhempien menehtymisen jälkeen Brodie ei enää halunnut jäädä asumaan lapsuuden kotiinsa, vaan alkoi etsiä itselleen sopivaa asuntoa. Vielä ennen kesää Brodie muutti omaan asuntoonsa, jättäen Eloisen yksin Viehkolan puistotie 84:än.


Eloise sai pian kuitenkin yllättävän viestin. Sen mukaan hänen salainen ihailijansa kysyi, oliko Eloise tulossa syksyllä yliopistoon. Eloise tuumi, että tämä saattoi juuri olla sitä, mitä hän tarvitsisi, joten hän päätti ilmoittautua kuvataiteen linjalle.


Seuraavana aamuna kyyti tuli hakemaan Eloisea. Hän juoksi sateenalta suojaan minibussiin, toivoen, että reissu yliopistolle ei olisi täysin hukkaan heitettyä rahaa...

-------------------------

Ensi jaksossa selviääkin, kuka on Eloisen salainen ihailija ja mitä yllättävää yliopistolta löytyi ;)

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Osa 4: Vieraita joka lähtöön


Syksy oli saapunut Starlight Shoresiin. Puut kylpivät kuparin sävyissä ja lämpötila ei enää noussut päätähuimaavaksi. Koulubussi ajoi aikaisin aamulla pitkää tietä ylös aina Starlight Shoresin syrjäisempään kolkkaan...


Siellä Andrewsien perhe teki aamuvalmisteluja. Colby söi aamupalaa, Chad katsoi televisiota, Aida oli hakenut lehden luettavaksi tarkistaakseen viikon sään ja Brodie... leikki tyynysotaa mielikuvitusystävänsä kanssa. Lapset olivat vielä yläkerrassa nukkumassa. Kaikki oli siis niin kuin pitikin.


"Äiti, Brodie huitoo taas tyhjää tolla sen tyynyllä!", huusi Eloise rappusista.


"Dorka...". Kuule Eloise, ei sullakaan taida ihan kaikki muumit laaksossa olla, jos tossa asussa meinaat kouluun lähteä. U-käännös ja takaisin vaihtamaan vaatteet!


"Brodie, lopeta se pelleily!", Chad sanoi rauhallisesti. "Ihan kohta, iskä!".


Okei Brodie, nyt ehdotan että juokset. Ja lujaa.


"Nyt kerpele mukula se tyyny sinne minne kuuluukin, tai löydät sen sieltä mistä ET sitä todellakaan halua löytää!".
"Relaa, mutsi!"


Ja Eloisella ja Chadillä oli hauskaa. En muista olenko maininnut, mutta Chad on siis lastenvastainen. Ainoa mukula perheessä, jonka palkki on itse asiassa plussan puolella, on Eloisen :D


Seuraavana aamuna Chad täytti vuosia ja hänestä tuli vanhus. "Mitä iskälle on tapahtunut?!", Eloise parkaisi äidilleen, kun tuli suihkusta. Chadistä on tullut vanha käpy, Eloise. Vanha käpy.


Chad soitti siltä seisomalta työnantajalleen, ja jäi eläkkeelle. Chadin ilmeestä voi päätellä paljon puhelun luonteesta.


Nyt kun hänellä ei ollut muuta kuin aikaa, hän saattoi keskittyä vaikka ruuanlaittotaidon kohentamiseen. Chad olikin aina halunnut tulla viidentähden kokiksi!


Vapaa-ajan vietosta puheenollen, Colby tappoi aikaa paljon lukemalla ja maalaamalla.


Damon ja Eloise taas leikkivät nukeillaan. Kummallakaan ei kuitenkaan ollut yhtä syvä suhde nukkeihinsa, kuin Brodiella.


Damonin aloitettua koulun hän sai jatkuvasti vain hyviä numeroita. Hän nousi tunnollisesti joka aamu tekemään läksyjä... potkupuvussaan.


Samaa ei voinut sanoa Colbystä. Koulussa hän kävi, kun huvitti ja useimmat päivät hän lintsasi ja jäi kotiin tekemään kaikkea yhtä tärkeää kuin vaikka pomppimaan vesilätäköissä. Colby ei todellakaan ollut mikään penaalin terävin kynä...


Damonin lapsuus jäikin lyhyeksi, ja synttäreitä vietettiin iltasella oikein kakun kera.


Damonistä ei tullut oikein kummankaan vanhemman näköinen. Mustat hiuksetkin ovat yhä mysteeri.


No nyt kettu kerpele! Meillä on jo kolme niitä yliopiston näyteämpäreitä, eikä me tarvita ensimmäistäkään lisää! Nyt joku soittaa eläintensuojeluun ja käskee niitä raahaamaan tän karvaturrin sinne, missä pippuri kasvaa tai mä otan ja pumppaan suolahauleja sen takalistoon! Jumankauta, oikeesti...


Yöllä Andrewsien perhe sai muutakin seuraa, kun epämääräiseltä ja harvinaisen hämärältä vaikuttava alus laskeutui heidän tonttinsa eteen. Aluksesta putkahti vihreä, kalju ja futuristisen näköinen... öh, otus(?), joka lähti tutkimaan heidän tonttiaan.


Brodie näki kaiken ikkunastaan, ja ryntäsi pää kolmantena jalkana ulos. "Nyt häivyt, tuntematon olento! Mä lyön sua, jos mun täytyy!". Vaikuttavaa Brodie, vaikuttavaa.


Kuin ihmeen kaupalle se toimi, ja alien otti jalat alleen.


Hän käytti portaalia alukseensa siirtymiseen, ja sujahti matkaan valonnopeudella. Outo olento oli poissa yhtä nopeasti kuin oli ilmestynytkin.


Sinä yönä Brodie ei saanut enää unta. Hän ei uskaltanut mennä herättämään vanhempiaan, vaan päätti syödä kakun palan, mikä oli jäänyt Damonin synttäreistä. Brodie ei ollut täysin varma, oliko hän nähnyt unta, vai oliko heidän tontillaan juuri vieraillut tuntematon olento ulkoavaruudesta.


Oli miten oli, hän passitti Pennin, mielikuvitusystävänsä, ulos partioimaan loppuyöksi, sen varalta että alien tulisi takaisin. Olento ei kuitenkaan enää sinä yönä palannut.


Aamulla Brodie oli väsynyt, mutta ei saanut yön tapahtumia pois mielestään. Matkalla kouluun hän pohti asiaa ankarasti, ja tuli siihen tulokseen, että se kaikki oli unta.


Sillä välin kotona muu perhe valmistautui tulevaan päivään. Colby lintasi tuttuun tapaansa, ja Chad otti hieman raskaasti television hajoamisen.


Chadiä huoletti myös se, että hänestä oli tullut vanha. Mitähän Aida ajatteli hänestä? Oliko hän liian vanha kihlattunsa silmissä? Aida yritti vakuuttaa, että hän edelleen rakasti Chadiä, juuri sellaisena kuin hän oli ja että ikä on vain numero. Aidalla oli kuitenkin omat huolensa...


Sillä ikä alkoi painamaan häntäkin. Kuin flash backkinä raskausajasta selkäkivut tulivat takaisin kummittelemaan. Aida ei olisi enää nuori ja vetreä, ja töissäkin pitäisi vielä porskuttaa, sillä hänen palkallaan eläke oli käytännössä mitätön.


Sinä yönä taivaalle nousi kaunis täysikuu. Brodie oli jäänyt tuntien jälkeen koululle hengailemaan, eikä huomannut ajan kulua. Vasta illan hämärtyessä hän saapui kotiin.


Hänet kuitenkin pysäytti outo tunne. Aivan kuin jokin, tai JOKU seuraisi häntä.


Tunne olikin täysin aiheellinen...